Eurojackpot pistää omatunnot testiin
29.8.2019
Onni potkii monia monolla, mutta viime pyhänä kävi toisin. Siilinjärvi sai kertapotkulla uusia miljonäärejä, kun 50 ihmistä voitti yhdessä 92 miljoonaa euroa Eurojackpotissa. Olen tullut ymmärtämään, että tämä Euro Tsäk Potti ei ole englantilainen poliitikko eikä mitään syötävää, vaan jokin rahapeli, josta en ollut kuullutkaan ja jonka säännöistä minulla ei ole minkäänlaista hajua.
Olen seurannut uutisointia hyvillä mielin monesta syystä. Monen ihmisen elämässä yllätys tarkoittaa jotakin pahaenteistä: yt-neuvotteluja, syöpädiagnoosia, tapaturmaa tai äkkikuolemaa. Nyt tuli kerrankin hyvä uutinen, vieläpä viidellekymmenelle.
Erityisen hyvältä on tuntunut seurata paikkakuntalaisten hymyileviä ensikommentteja. Niissä on osattu iloita oman kylän ihmisten onnenpotkusta. Kunnanjohtaja Vesa Lötjönen ja kauppias Jyrki Huttunen ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä myötäilon hyveessä. Kunpa tällainen aito myötäilon henki säilyisi jatkossa.
Siksi tämä onnenpotku voi laittaa monen savolaisen oudon kysymyksen eteen: osaammeko aidosti iloita toisen onnesta? Kestämmekö sen, että naapuri menestyy?
Jos vastaus on kyllä, hyvä niin. Mutta kun katsoo syvemmälle ihmisluonnon varjopuoliin, vastaus ei ehkä olekaan niin itsestään selvä. Aina oikein uskoa ei jaksa ihmiseen, lauloi Juice Leskinen, joka osasi nähdä myös ihmisen kellariosastoon. Siellä asuu mörköjä, ja yksi niistä on kateuden perkele.
Vanhan sanonnan mukaan kateus vie kalatkin vesistä. Se on ihmiskunnan yhteinen pahe. Mistä se kertoo, että Kymmenen käskyn laissa peräti kolme pyrkii jollakin tavoin hillitsemään tätä myrkkyä? Älä varasta. Älä tavoittele toisen omaisuutta. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu. Dekalogin varastamiskielto on osoitettu yöllä operoiville varkaille, jotka tietävät rikkovansa lakia. Tavoittelemiskielto taas on osoitettu päivällä toimiville valkokaulusrikollisille, jotka tavoittelevat toisen omaisuutta lain varjolla ja lain porsaanreikiä hyväksi käyttämällä.
Kun oikein silmiin katsotaan, me suomalaiset emme ole mitenkään immuuneja tälle vitsaukselle. Päinvastoin, kateutta pidetään yleisesti yhtenä moraalisista kansantaudeistamme.
Usein ajatellaan, että rikkaalla on kiusaus tehdä rahasta epäjumala. Totta, mutta sama vaara vaanii myös köyhää ja keskiluokkaista. Hänen kiusauksenaan on kiinnittää huomion siihen, mitä häneltä puuttuu. Tässä vertailussa hän häviää aina, lankeaa kateuteen ja muuttuu lopulta katkeraksi.
Rikkaan vaarana on langeta ylpeyteen. Hän kuvittelee omaisuutensa perustuvan yksinomaan hänen omaan ansioonsa. Siksi hän kadottaa käsityksen elämän lahjaluonteesta. Tässä mielessä sekä köyhä että rikas voivat kuvitella, että raha tuo perimmäisen onnen. Niinpä Vanhan testamentin hurskas rukoilee: ”Älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen. Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalan ja kysyä: Mikä on Herra? Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaa ja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan” (Sananl. 30).
Suuren voittosumman osuminen yksille ei siten ole pelkästään yksityisasia. Se asettaa koko kyläyhteisössä asuvien omatunnot testiin. Kysy itseltäsi, osaanko välttää kateuden ja katkeruuden paheet? Kykenenkö aidosti iloitsemaan toisen ilosta?
Yhtä selvää on, että odottamaton yllätys haastaa myös jokaista voittajaa. Jokainen heistä joutuu kysymään, mitä tämä minulle merkitsee ja miten käytän varani oikein. Hyväntahtoisia sijoitusneuvojia ei tule puuttumaan, enkä minä kuulu niihin. Rohkenen kuitenkin sanoa ääneen sen, minkä tiedät jo muutenkin.
Voit ostaa rahalla sängyn, mutta et levollista yöunta. Voit ostaa asunnon, mutta et turvallista kotia. Voit ostaa lääkärin, mutta terveyttä. Nautintoja, mutta et onnellisuutta. Toisen ihmisen, mutta et hänen rakkauttaan. Elämän perimmäiset, tärkeimmät ja kauneimmat asiat ovat lopulta lahjaa.
Toivon, että yllätysvoitto toisi sinulle iloa, onnea ja siunausta. Samalla arvelen monen kyselevän hiljaisesti ja ilman minkäänlaista kateutta myös, miten tämä viidellekymmenelle annettu onni kantaisi vuosien saatossa iloa ja hyvää hedelmää myös laajemmalle ihmisyhteisölle, erityisesti ahtaalla oleville.