Moni meistä on valmistautunut pääsiäiseen seuraamalla sydäntä särkeviä uutisia Ukrainasta. Juuri kun pandemiasta piti päästä, päälle iski sota. ”Luulin, että sodat kuuluvat historiaan,” sanoi kymmenvuotias tyttäreni allapäin. Sama pettymys koskee myös meidän aikuisten sydämeen.

Pääsiäisen kertomus paljastaa ihmisluonnon kasvot. Se kertoo, kuinka kylmä ja häikäilemätön lurjus ihminen voi pahimmillaan olla. Siksi poliitikot puhuvat nyt turvatakuista. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on pakko ottaa huomioon se tosiasia, että ihminen voi kohdella toisia vääryydellä, voimalla ja väkivallalla.

Vaikka pääsiäisen kertomus paljastaa pahuuden ongelman, se ei jätä meitä mykäksi ongelman edessä. Se tuo siihen ratkaisun.

Pääsiäisen ilosanoma tyhjästä haudasta kertoo, että pahuudella ja kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Elämä voittaa kuoleman, aivan kuten kevään valo voittaa talven vallan. Hyvä voittaa pahan. Kärsimys vaihtuu iloon. Niin tapahtuu, koska Jumalan hyvyys on meidän varjojamme vahvempi.

Jonakin päivänä sodan tilalle astuu rauha. Ihmisen vapauden kaipuu, rauhan nälkä ja oikeudenmukaisuuden jano ovat lopulta vahvempia kuin kyyninen vallanhalu. Siksi diktaattorit tekevät suuren virheen, kun lähtevät taistelemaan näitä vastaan. He voivat voittaa yksittäisen taistelun, mutta häviävät lopulta sodan. Lopulta he vastaavat teoistaan Kaikkivaltiaan edessä.

Pääsiäistä sanotaan ”ristin ja ylösnousemuksen pääsiäiseksi”. Se kertoo rististä ja kärsimyksestä, mutta myös ylösnousemuksesta ja Jumalan hyvyydestä. Siksi se on toivon ja ilon juhla.

Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti! Ja haudoissa oleville elämän antoi!

Riemullista ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä!

 

Jari Jolkkonen