Symbolit
”Minä Jari Juhani Jolkkonen lupaan kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, että minä, toimittaessani Kuopion hiippakunnassa piispan virkaa, jonka nyt olen valmis ottamaan vastaan, tahdon pysyä Jumalan pyhässä, puhtaassa sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. Tahdon myös tehdä parhaani, että kaikki muutkin, sekä sananpalvelijat että sanankuulijat hiippakunnassani niissä pysyisivät ja niiden mukaan eläisivät. Niin tehdessäni tahdon asettaa itselleni ohjeeksi Pyhän Raamatun opetukset oikean seurakunnan kaitsijan virasta ja velvollisuuksista. Tahdon huolehtia siitä, että minulle uskotussa hiippakunnassa Jumalan sanaa puhtaasti julistetaan ja sakramentteja oikein Kristuksen asetuksen mukaisesti jaetaan. Tahdon vihkiä ja asettaa virkaan pappeja, jotka havaitaan siihen kelvollisiksi. Tahdon myös edistää maan rauhaa sekä kuuliaisuutta laillista esivaltaa kohtaan, noudattaa kaikessa kirkon lakia ja järjestystä ja vakavasti kehottaa ja velvoittaa hiippakunnan pappeja samoin tekemään. Kaiken tämän minä tahdon rehellisesti tehdä, niin että voin siitä vastata Jumalan ja ihmisten edessä. Tähän auttakoon minua Jumala.”
– Lupaus piispaksi vihkimisessä 6.5.2012
Piispankaapu, alba ja stola
Piispankaavun alle puettava valkoinen alba pohjautuu antiikin valkoiseen tunikaan (tunica albis). Antiikin virkamiesten käyttämästä asusta tuli liturginen 400-luvulla (Kaisti, 2000, s. 17). Alban on katsottu symboloivan Kristuksen kasteessa antamaa uutta valkeaa vaatetta, puhtautta ja kärsivällityyttä. Stola puetaan alban päälle harteille merkiksi Kristuksen ikeen kantamisesta sekä kirkon virasta.
Kuorikaavun katsottiin 1100-luvulla muistuttavan elämän pyhittämisestä. Kaavun pituus kehotti kestävyyteen uskonkilvoituksessa. Se, että kaapu oli edestä avoin, viittasin puolestaan avoimeen taivaaseen, jonka loppuun asti kilvoitellut sai nähdä. Piispan hiipan merkitys pelastuksen kypäränä paljastuu keskiaikaisista pukeutumisrukouksista. Kahteen osaan laskostettu hiippa viittaa rakkauden kaksoiskäskyyn ja sen takana olevat nauhat kehottavat toteuttamaan käskyä myös käytännössä (Kaisti, 2000, s. 30-31).
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen otti maaliskuun lopulla 2018 ensimmäistä kertaa käyttöönsä uuden, häntä varten räätälöidyn piispankaavun. Suunnittelija Helena Vaarin toteutuksessa yhdistyvät Kolmiyhteinen Jumala, Kuopion hiippakunnan luonto ja Jerusalem.
Takana olevassa kilvessä kuvattu luonto- ja järvimaisema kertoo Isän Jumalan luomistyöstä. Siinä voi nähdä Kolin kansallismaiseman tai Kallaveden pinnan. Krusifiksi eli Ristiinnaulitun kuva kertoo Pojan sovitustyöstä, ja kelohongan näköisenä se viittaa hiippakunnan karun kauniiseen luontoon. Etuosaan ommeltu Pyhän Hengen kyyhkynen muistuttaa siitä, että Pyhä Henki tuo Isän luomistyön ja Pojan sovitustyön läsnä olevaksi seurakunnan keskelle. Hän synnyttää uskon ja yhdistää meidät kolmiyhteiseen Jumalaan.
Kaavussa on läsnä fyysisesti myös Jerusalem, sillä etuosaan on kiinnitetty neljä Eilatin kivestä hiottua korukiveä. Ne on louhittu ja tuotu Jerusalemista, josta ilosanoma Kristuksen ylösnousemuksesta lähti liikkeelle. Kiviä on neljä jokaiselle evankelistalle.
Jolkkonen itse toivoi, että kaavun yleisväri olisi violetti, joka viittaa nöyryyteen ja katumukseen.
Piispansauva vuodelta 1953
Piispansauvan symboliikka korostaa piispanviran paimenluonnetta. Paimena hän johtaa joukkoansa, ohjaa sitä matkallaan, on suunnan osoittaja ja edellä kulkija. Viime kädessä paimenkuvaston juuret palaavat Raamattuun ja Kristuksen vertaukseen itsestään hyvänä paimenena.
Piispa Jolkkonen käyttää tuomiokirkossa vuoden 1953 piispansauvaa.
Silloinen Kuopion piispa Eino Sormunen sai kyseisen sauvan 60-vuotislahjaksi hiippakuntansa seurakunnilta. Sauvan on suunnitellut taiteilija Väinö Lätti.
Piispansauvan varsi on tummaa puuta, kädensija hopeaa ja kultausta. Kädensijan keskellä on apilaristi. Kädensijassa on lisäksi kohoava kullattu osa, jossa on neljän evankelistan symbolit. Kädensijaan on myös upotettu Lapista löydettyjä punaisia jaspiksia.
Piispansauva vuodelta 1975
Kuopion hiippakunnan toinen piispansauva on vuodelta 1975. Sauva on suoraviivainen ja perinteisen paimensauvan näköinen. Sauvan alaosa on teakia ja kahva hopeaa. Kahvaan on kohokuvioitu neljä vihkiristiä. Piispansauvan on suunnitellut kirkkoherra Matti Komulainen. Uudempaa sauvaa piispa Jolkkonen aikoo käyttää matkasauvana.
Piispan vaakuna
Kuopion piispan vaakunan etualalla on Kaj Kajanderin suunnittelema Kuopion hiippakunnan vaakuna. Sen alaosassa on kolmoisvuori, joka kuvastaa hiippakunnan alueen kolmea korkeaa maisemaa Puijoa, Kolia ja Vuokattia.
Näiden maisemien yläpuolella on risti kuvastamassa sanomaa, jota kirkko julistaa savolaisille, karjalaisille ja kainuulaisille ihmisille.
Hiippakunnan vaakunan yläpuolelle on kuvattu piispan mitra eli päähine. Vaakunan taustalla näkyvät stola sekä piispansauva vuodelta 1953.
Piispanristi, crux pectorale
Suomen piispojen käyttämä piispanristi on saapunut Ruotsista kuningas Kustaa IV Adolfin tuomana. Vuonna 1805 kuningas luovutti viisi ristiä silloiselle arkkipiispa J.A. Lindblomille annettavaksi piispoille, jotka olivat saapuneet piispanvihkimykseen. Kyseisessä vihkimyksessä 10.3.1805 piispat kantoivat uusia ristejä ja kantavat edelleen (Kaisti, 2000, s. 27-28).
Teksti perustuu osittain teokseen: Riikka Kaisti (toim.). (2000) Ordinatus Episcoporum. Suomen piispojen liturginen asu. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino.